maanantaina, maaliskuuta 19, 2007

Kiitos!

Kiitos kaikille minua äänestäneille ja muilla tavoin tukeneille. Tukiryhmäläiset, te teitte upeaa työtä:) Erityiskiitos kuuluu kuitenkin äidilleni, jonka työpanosta ilman tästä ei olisi tullut yhtään mitään. Kiitos! 864 ääntä pidän hyvänä saavutuksena ensikertalaiselle, varsinkaan kun yhden äänen hinta ei päätä huimaa. Ennalta en myöskään osannut kuvitella kaikkia niitä asioita, joita vaalikampanjan aikana opin.

Muuten vaalien lopputulos, kauniisti sanottuna, ottaa päähän. Ei auta muuta kuin purra hammasta, sisuuntua ja ymmärtää se, että tämä kuuluu demokratiaan. Monessa muussakin maassa vasemmisto on kärsinyt tappiota sen jälkeen kun lama on voitettu ja ihmisten hyvinvointi lisääntynyt. Toisaalta ne, joiden hyvinvointi ei ole kasvanut, jättävät äänestämättä. Tietysti tässä on itsetutkiskelun paikka koko puolueella. Tuntuu, että luotimme liian paljon vanhoihin turvallisiin vaalityömenetelmiin.

Eniten tässä kaikessa kuitenkin harmittaa se, että ääniä saadaan ihan muilla ansioilla kuin sillä varsinaisella hyvällä työllä. Täytyy myöntää, että siinä vaiheessa, kun Filatovin Tarja oli vaarassa pudota eduskunnasta, silmät kostuivat. Onneksi lopulta kävi hyvin.

Poliitikkoja syytetään arjesta vieraantumisesta. Kotona vallitseva kaaos ja pyykkivuori todistavat, että niin taisi itsellekin käydä kampanjoinnin tiimellyksessä. Onneksi harjoitteluinfo yhdeksältä aamulla palautti tehokkaasti maan pinnalle. Nyt eikun tuntsareita tekemään (ja palloilukansiota, muutamaa esseetä, kässän tilkkuja, paria tenttiä, alueanalyysia..).

Ainakin nyt tuntuu siltä, että tästä on hyvä jatkaa neljän vuoden päästä. Mahdollisella seuraavalla kerralla täytyy panostaa ainakin Artjärveen (0 ääntä). Iloita voi toki siitä, että sain kaksi ääntä Ypäjältä, joka on Hämeen keskustalaisin kunta.

Blogin kirjoittaminen ei myöskään lopu vaaleihin. Uutta tekstiä on luvassa heti, kun olen selvinnyt tilapäisestä pääntyhjyystunteesta, saanut muuton tehtyä sekä nukuttua univelat pois. Normaali arki, mitä se sitten ikinä onkin, tuntuu juuri nyt kovin houkuttelevalta.

Ei kommentteja: