Yllättäviä kokemuksia

Perjantai yllätti minut täysin. Astuin ensimmäistä kertaa elämässäni hääpukuliikkeeseen, kun olimme etsimässä ystävälleni hääpukua. Shoppailusta toki toisinaan nautin, mutta jotenkin olen aina vähän oudoksunut kaikenlaista häähössötystä ja häätilpehööriä. Autan kuitenkin ystävääni hääjärjestelyissä mielelläni ja siksi lähdinkin hänen mukaansa täynnä uteliaisuutta. Ja niin siinä kävi, että hetken aikaa seurattuani ystäväni pukujen sovittelua, oli minunkin pakko myöntää, että jotakin ihanaa niissä puvuissa kuitenkin on. Aika pian olisin ollut itsekin valmis järjestämään häät ja kokeilemaan muutamia pukuja. No ehkei nyt kuitenkaan ihan lähiaikoina..

Toisen positiivisen yllätyksen koin, kun olin torstaina töissä. Viime aikoina olen tehnyt töitä aika harvoin ja siksi olin ehkä unohtanutkin kuinka kivaa työnteko voi toisinaan olla. Oikeastaan jopa nautin siitä, että sain istua kassalla ja vaihtaa muutaman sanan asiakkaiden kanssa. Myös työkavereita oli mukava nähdä ja mieleen palasivat ”vanhat hyvät ajat” ennen opiskelujen aloittamista. Joka euron eteen oli tehtävä töitä (niin kuin kyllä nytkin) ja samalla jostain oli löydyttävä aikaa sille, että työnteon lisäksi ehdin mm. suorittaa avoimen yliopiston opintoja, lukea pääsykokeisiin ja ohjata vesijumppaa. Tiedän, että ne, jotka elämääni silloin seurasivat läheltä (tai joilla on omakohtaisia kokemuksia myyjän työn nurjista puolista) pitävät kaihoiluani ihan kummallisena. Ehkä aika kultaa muistot, mutta haikea mieli tulee sitten, kun jonain päivänä joudun lopullisesti myyjänä olon lopettamaan.